Muraa Mataa

Namni ofirratti yeroo hojjatu, wantoota nu jibbisiisoo nu taasisan hundaa uumama keenya keessaa guutummaatti balleessuun barbaachisaa ta’uu isaa ni hubata.

Haalli jireenyaa hamaan, haalawwan daran ulfaatoo ta’an, wantootni ulfaatoo ta’an hundinuu of-argannoo gadi fageenyaaf ajaa’ibsiisoo dha.

Yeroo hin eegamne, yeroo ulfaataa ta’anitti, Yo’eesni dhokatoon yeroo hundumaa ni mul’atu; yoo dammaqnoo of arganna.

Yeroowwan jireenyaa tasgabbaa’aan yeroowwan ofirratti hojjechuuf hin mijanne dha.

Yeroowwan jireenyaa baay’ee ulfaatoo ta’an yeroo namni salphaatti wantoota keessa jiru irratti xiyyeeffachuufi of dagachuuf qajeelaa ta’u jira; yeroo sanatti gowwummaa bu’aa hin qabne hojjanna; yoo dammaqnoo, yeroo sana mataa dhabuu mannaa of yaadachuu baannaan, Yo’eesni isaan jiraachuu isaanii hin shakkine ni arganna.

Miirri of-ilaaluu gadi fageenyaa nama hundumaa keessatti ni hir’ata; cimnee hojjechuun, yeroo hundumaa of ilaaluun, miirri akkasii tartiiba tartiibaaniin ni guddata.

Akka miirri of-ilaaluu itti fufuutti, Yo’eesni jiraachuu isaanii hin beekne kallattiidhaan hubachuuf dandeettii ni qabaanna.

Miira of-ilaaluu gadi fageenyaa fuulduraatti, Yo’eesni nu keessa jiraatan hundi, dhugumaanis bifa dhoksaa mudaa isaanii wajjin walitti dhufeenya qabu ni fudhatu. Haal dhabeessa keessatti bifti Yo’ees kanaa hundumaa dhandhama saayikooloojii kan hin dogoggorsamne qaba; innis karaa ittiin hubannu, qabannu, kessummeessinuu fi uumama isaanii keessa jiruu fi mudaa isaanii ittiin argannu dha.

Jalqabarratti, ogummaa dhoksaan nama hin beekne ofirratti hojjechuun eessaa akka jalqabu hin beeku, garuu guutummaatti ni dogoggora.

Yeroowwan ulfaatoo, haalawwan nama hin gammachiisne, yeroowwan hamaan irra caalaa ta’anitti yoo dammaqnoo mudaa keenya ifa ta’an, Yo’eesni hatattamaan balleessuu qabnu arganna.

Yeroo tokko tokko aarii, jaalala ofii yookiin daqiiqaa gaddisiisaa fedhii foonii irratti jalqabuun ni danda’ama.

Yoo dhugumaa jijjiirama dhumaa barbaadna ta’e, wantoota saayikooloojii guyyaa guyyaa keessatti mudatan irratti hubannoo qabaachuun barbaachisaa dha.

Bulaa keenyaan dura wantoota guyyaa keessa raawwataman, haalawwan qaanii, kofla guddaa Aristofaanesii fi seeqaa Socrates qoruun nuuf wayya.

Tarii koflaan nama miine, seeqaan yookiin ijaan bakka hin taaneen nama dhukkubsinee ta’a.

Ogummaa dhoksaa qulqulluu keessatti, wanti hundinuu bakka isaa keessa yoo jiraate gaariidha, wanti bakka isaa keessaa bahe hamaan dha.

Bishaan bakka isaa keessatti gaariidha, yoo mana guute garuu bakka isaa keessa hin jiru, miidhaa ni dhaqqabsiisa, hamaan dha.

Ibidda manneetti galtee keessatti bakka isaa keessatti, faayidaa qabeessa ta’uu isaatiin ala gaariidha; bakka isaa keessaa bahee meeshaalee mana fincaanii yoo gube hamaan dha.

Amala qulqulluu ta’e kamiyyuu bakka isaa keessatti gaariidha, bakka isaa keessaa yoo bahe hamaan dha. Amalaan nama miidhuu ni dandeenya. Amaloonni bakka isaaniitti galchuun barbaachisaa dha.

Lubni mana qulqullummaa keessaatti sagalee Waaqayyoo yoo lallabe maal jettu? Dhiirri garraamiin fi obsaan garee nama saamuufi haadha manaa fi intala isaa gudeeduuf yaalaniif eebbisa maal jettu? Obsaan kun daangaa darbee yoo deeme maal jettu? Namni nyaata manatti galchuu mannaa maallaqa kadhattoota bittaaf yoo hiru maal yaaddan? Namni tajaajila kennu yeroo tokko billaa nama ajjeesuuf yoo kenne maal yaaddan?

Dubbisaa jaallatamaa jechoota keessa dambiin dhokatee jiraachuu isaa yaadadhaa. Hamminna guddaan hamminoota keessa jira, amalni guddaan immoo namoota amala qaban keessa jira.

Ammaanuu yoo dadhabdan urgaa kadhannaa keessa dambiin dhokatee jira.

Dambiin akka qulqulluu of fakkeessa, amaloota gaarii fayyadama, akka wareegamaatti dhiyaata, mana qulqullummaa keessatti ni hojjata.

Akka miirri of ilaaluu gadi fageenyaa nu keessatti guddachaa deemutti, Yo’eesni hundee uumama keenyaa ta’an arguu ni dandeenya; uumamni keenya dhiiga yookiin nafaa, tasgabbaa’aa yookiin aarii qabeessa ta’uus ni dandeenya.

Dhubee yoo hin taane dubbisaa jaallatamaa, uumama keenya booda saayikii keenya keessaatti uumamni jinnii hamaan dhokatee jira.

Uumama kana arguun, monstrosities jahannam keessa yaadni keenya hidhame, miira of ilaaluu gadi fageenyaa tartiib tartiibaaniin argamuu ni danda’a.

Hanga namni uumama jahannam kana, jallina ofii kana balleessutti, gadi fageenyaatti, wanta jiraachuu hin qabne, jallina, jibbinsa ta’ee itti fufa.

Wanti hundinuu caalaatti ulfaataa ta’e nama jibbisiisaan jibbisiisaa isaa hin hubatu, bareedaa, qajeelaa, nama gaarii, galateeffannaa dhabuu namootaatiin ni komata, galateeffannaa dhabuu fakkaattota isaa ni gaddisiisa, akka isa hin hubanne ni dubbata, akka isaaf galu qabu ni dubbata.

Miirri of ilaaluu gadi fageenyaa hojii dhoksaa karaa ittiin Yo’ee yookiin mudaa saayikooloojii balleessinu, haala ulfaataa keessatti argamanii fi yeroo hin eegamnetti argannuu mirkaneessuu nu dandeessisa.

Jireenya keessatti wanti caalaatti isin gammachiisu yookiin isin dallansiisu irratti yaadaniittuu? Burqaalee dhoksaa gochaa irratti xiinxaltaniittuu? Maaliif mana bareedaa qabaachuu barbaaddu? Maaliif konkolaataa dhihoo qabaachuu barbaaddu? Maaliif yeroo hundumaa moodatti deemuuf barbaaddu? Maaliif hin hawwuu hawwitu? Wanti yeroo tokkotti isin miidhee maalidha? Wanti kaleessa isin gammachiise maalidha? Yeroo tokkotti nama biraa irra akka caaltan maaliif itti dhaga’ame? Sa’aatii meeqaattii nama tokko irra akka caaltan itti dhaga’ame? Yeroo injifannoo keessan himtan maaliif of gattuu dhabdanii? Yeroo namni biraa beekamaa irratti hamatan callisuu dadhabdanii? Kophaa alkoolii kabajaa argattanii? Amalicha hin qabdan yoo ta’e dhiifama yookiin dhiirummaaf fudhattanii? Haasaa sana keessatti amanamoo akka taataniif mirkana taataniittuu? Yeroo of sirreessitan, yeroo of galateeffattan, yeroo injifannoo keessan himtan yeroo kana duratti namootaaf jettan yeroo kana oftuulaa ta’uu keessan hubattanii?

Miirri of ilaaluu gadi fageenyaa, Yo’ee balleessitan arguu isiniif hayyame, bu’aa gaddisiisaa fi murteessaa hojii keessan keessaas arguu isiniif hayyama.

Jalqabarratti, uumamni jahannam kana, jallina saayikooloojii kan gaddisiisaa isin adda taasisu, bineensota hammaatoo galaanaa keessa jiran yookiin bosona gadi fageenya qabu keessa jiran irra ni fokkatu; hojii keessan keessaatti miira of ilaaluu keessaatti jibbiinsonni sun hammam akka hir’atan arguu ni dandeessu.

Beekumsi bineensota sana baay’inni isaanii yeroo hir’atu bareedina akka argatan gaaffii uuma. Gara bifa ijoolleetti tartiiba tartiibaaniin deebi’u; xumura irratti ni diigaman, awwaara kosmikeetti jijjiiraman, yeroo sana uumamni hidhame ni hiikam, ni bilisa ta’a, ni dammaqa.

Yaadni mudaa saayikooloojii kamiinuu jijjiiruu hin danda’u; hubannoon mudaa maqaa adda addaa itti kennuu, sirreessuu, sadarkaa tokkoo gara isa biraatti dabarsuu ni danda’a, garuu ofiin balleessuu, diiguu hin danda’u.

Hanga ammaa humna gubataa yaada irra caalu barbaadna, humna mudaa saayikooloojii tokko yookiin awwaara kosmikeetti jijjiiruu danda’u barbaadna.

Carraa gaariidhaan humna bofa, ibidda ajaa’ibsiisaa alkeemistonni bara giddugaleessaa maqaa Stella Maris, Durba Galaanaa, Azoe Saayinsii Hermes, Tonantzin Meksikoo Aztekaatiin waamuu, bu’aa uumama keenyaa keessa jiru, Waaqa Haadha keenyaa kan yeroo hundumaa bofa qulqulluu iccitii guddichaan agarsiifamu qabna.

Mudaa saayikooloojii tokko tokko erga hubannee fi gadi fageenyaan erga hubannee booda, Haadha keenya Kosmikii addaa addaa kadhanna, sababiin isaas isheen ofii ishee waan hundumaa qabdi, mudaa kana, Yo’ee kana, sababa hojii keenyaa kan balleessu, gara awwaara kosmikeetti jijjiiruuf; hammam akka hir’atuu fi tartiiba tartiibaaniin akka diigamu mirkanaa’uu dandeessu.

Kun hundinuu hojii gadi fageenyaa itti fufiinsa qabu of keessaa qaba, sababiin isaas Yo’een tokkollee hatattamaan diigamuu hin danda’u. Miirri of ilaaluu gadi fageenyaa hojii jibbinsa diiguu barbaannu wajjin walqabatee adeemsa itti fufiinsaan arguu ni danda’a.

Stella Maris ammamuu yoo nama dinqisiise mallattoo urjii humna saalqunnamtii namaati.

Stella Maris jallina saayikooloojii keenya keessa guuran diiguuf humna qaba.

Mataan Yohannis Cuuphaa muramuun waan yaaddeffannaa nu barbaachisu dha, jijjiirama saayikooloojii hin raawwatamu yooma mataa hin muramin.

Uumamni keenya irraa dhufe, Tonantzin, Stella Maris akka humna elektirikii ilmaan namaatiif hin beekamne kan saayikii keenya keessatti dhokate akkaataa isaatiin Yo’ee kamiyyuu diigamuu dura mataa muruuf humna qaba.

Stella Maris ibidda falaasamootaa kan wantoota orgaanikii fi inorgaanikii keessatti dhokatee jiru dha.

Dhiibbaan saayikooloojii gocha cimaa ibidda kanaa kakaasuu ni danda’a, yeroo sanatti mataa muruun ni danda’ama.

Yo’eesni tokko tokko hojii saayikooloojii jalqaba irratti mataan isaanii ni murama, kaanis gidduu irratti, kaan immoo dhuma irratti. Stella Maris akka humna saalqunnamtii ibiddi hojii hojjetamuu qabu ni beekti, mataas yeroo sirrii keessatti ni murti.

Hanga jallinni saayikooloojii hundinuu diigamutti, fedhii foonii hundinuu, abaarsa hundinuu, hanni, hinaaffaan, ejjii dhoksaa yookiin ifaan, fedhiin maallaqaa yookiin humnoota saayikii, ammas yoo akka nama kabajamaatti, amanamtoota, dhugaa qabeessaa, nama kabaju ta’ee of fudhanne, bakka awwaalchaa adii irra hin caallu, alaa bareedaadha garuu keessaa qunca’oo dha.

Erudishiniin kitaabaa, saayinsiin sobaa, odeeffannoon qulqulluun barreeffamoota irratti, kan baha yookiin lixaa, kaaba yookiin kibbaa, dhoksaan sobaa, esoterismiin sobaa, mirkaneessaan guutuu akka sirritti galmaa’anitti, jaallattoota amantii ofitti amanamoo ta’an, hundeen isaa gadi, wanta hin beeknee jiru, uumama jahannamaa, abaarsaa, monstrosities fuula bareedaa, fuula kabajamaa, uffata qulqullummaa geggeessaa qulqulluu jala dhokatan qabna.

Ofii keenya wajjin amanamoo ta’uun nu barbaachisa, maal akka barbaannu gaafannaa, Guddina Gnostikii gara jaalalaaf yoo dhufne, matadhuma muruu barbaadnee jirra yoo ta’e, of sobaa jirra, qunca’oo keenya eegaa jirra, gowwummaa hojjechaa jirra.

Mana barumsaa beekamaa esotericaa fi occultism keessatti namoonni dogoggoraa dhugaa qabeessaa hedduun of guutuu barbaadu garuu jibbinsa isaanii diiguuf hin dhandhaafamne.

Namoonni niyoottan gaarii karaa qulqullummaatti geessu hedduu dha. Yo’eesni nu keessa jiran irratti ciminaan hanga hojjetamutti, amala gaarii fi ija gara laafessa jalatti jiraachuu itti fufu.

Yeroon nuti hamaa uffata qulqulluummaatiin haguuggaman ta’uu keenya beekuuf gahee jira.

Manna keenya keessatti yookiin manneen barnootaa ifaa fi walsimsiisaa keenya keessatti yoo ol aanaa taanee, namootni keenya yoo nu argan, yoo salphinaa fi gad of qabuu fakkeessine, gadi fageenya saayikii keenyaa keessatti jibbinsa jahannam fi guddina waraanaa hundinuu jiraachuu itti fufu.

Saayikooloojii Warraaqsa keessatti jijjiirama sirrii nu barbaachisa ta’uu ifa ta’a; kunnis ofitti duula du’aa, gara jabinaa fi hamaa beeksisuun kan danda’amu dha.

Dhugumaanus nuti hundi gatii hin qabnu, nuti hundinuu balaa lafaa, wanta jibbisiisaa dha.

Carraa gaariidhaan Yohannis Cuuphaa karaa dhoksaa nu barsiise: SAAYIKOOLOJIIN MATA MURUUF OF KEESSATTI DU’UU.