Macaafa Duraa

Waliigalteen Xiinqaa’iidhaan Jijjiiramaa jiru kun Ergaa haaraa kan Barsiisaan sababa Ayyaana Dhalootaa bara 1975tti obbolootaaf kenneedha. Kun seera guutuu hanqina ajjeesuu nu barsiisuudha. Hanga ammaatti barattoonni hanqina ukkaamsuutti gammadu, wanta akka abbaa waraanaa kan hooggantoota isaa irratti of tuuluutti, dhuunfaatti hanqina ukkaamsuun teeknika ta’ee turre, garuu yeroon itti ajjeesuuf, balleessuuf dirqamnu ga’eera, teeknika Barsiisaa Saamaa’eel fayyadamuun kallattii, sirrii fi sirriitti furtuulee nuuf kennuun.

Yeroo hanqinni du’u, miidhagina isaa isa qulqulluudhaan lubbuun ibsuu malees wanti hundinuu nuuf jijjiirama, baay’een isaanii yeroo hanqinni hedduun yeroo walfakkaataa keessatti mul’atan akkamitti akka godhan gaafatu, isaanis tokko tokko balleessuun kanneen hafan akka eeggatan deebisaaf, kanneen hafan booda balleessuuf ukkaamuu danda’u.

BOQONNAA TOKKOFFAA KEESSATTI; jireenya keenyaa fuula jijjiiruu, diiguu nu barsiisa: Aarii, sassata, hinaaffaa, fedhii qaamaa, oftuulummaa, dhibaa’ummaa, gulufa, hawwii, kkf. Sammuu lafaa to’achuun dirqama, garagalcha fuulduraa akka naannessanuuf, kunis beekumsa bara baraa sammuu Addunyaa akka xuuxxatuuf, boqonnaa kana keessatti sadarkaa naamusa Waaqaa qoruu fi sadarkaa kana jijjiiruuf nu barsiisa. Kunis yeroo hanqina keenya balleessinu ni danda’ama.

Jijjiiramni keessaa hundi jijjiirama alaa akka fidu taasisa. Sadarkaan Waaqaa inni Barsiisaan hojii kana keessatti dubbatu haala keessa jirru kan agarsiisudha.

BOQONNAA LAMMAFFAA KEESSATTI; sadarkaan Waaqaa sadarkaa nuti sadarkaa Jireenyaa keessatti argamnu ta’uu ibsa, yeroo sadarkaa kana ol baanu yeroo sanatti guddina arganna, garuu yeroo dhaabbataan turru gaggabsiisuu, abdii kutachuu, gaddaa, dhiphina nuuf fida.

BOQONNAA SADAFFAA KEESSATTI; fincila Xiinqaa’ii irratti nu haasa’a akkasumas qabxiin ka’umsaa Xiinqaa’ii keessa keenya akka jiru nu barsiisa, karaa diriiraa yookaan perpendikulaarii dirree Finciltootaa, kan jijjiirama battalaa barbaadaniiti, kanaaf hojiin of irratti hojjetamu amaloota gurguddoo karaa diriiraati; namni karaa diriiraa sadarkaa jireenyaa irratti deema.

BOQONNAA AFURFFAA KEESSATTI; jijjiiramni akkamitti akka uumamu murteessa, miidhaginni daa’imaa sababa hanqina hin guddisneef kan agarsiisudha, akkasumas yeroo kunniin daa’ima keessatti guddachaa deeman miidhagina uumamaa isaa dhabsiisa. Yeroo hanqina diignu Lubbuun ifa ishee keessatti ni mul’ata, kunis namootaan ijaan ni hubatama, dabalataan miidhaginni Lubbuu qaama qaamaa miidhagsuudha.

BOQONNAA SHANFFAA KEESSATTI; iddoo shaakalaa Xiinqaa’ii kana akkamitti akka bulchinu nu barsiisa, akkasumas mala fokkisaa iccitii keessa keenyaa qabnu, (hanqina) balleessuuf maloota nu barsiisa; jijjiirama hundee argachuuf of irratti hojjechuu nu barsiisa.

Jijjiiramuun barbaachisaadha, garuu namoonni akkamitti akka jijjiiraman hin beekani, baay’ee dhiphatu, kan biraa balleessuutti gammadu, isaantu jireenya isaanii bulchuu keessatti itti gaafatama akka qaban hin beekani.

BOQONNAA JA’AFFAA KEESSATTI; jireenya irratti nu haasa’a, jireenyi rakkoo nama tokkoofuu hin galle akka ta’e nu hima: haalli keessaa fi taateewwan alaa.

BOQONNAA TORBAFFAA KEESSATTI; haala keessaa irratti nu haasa’a, akkasumas addaan baasuun haalota hubannaa fi taateewwan alaa jireenya keenyaa gidduu akka jiru nu barsiisa.

Yeroo haala dogoggoraa hubannaa jijjiirru, kun jijjiirama bu’uuraa keessa keenyatti ni fida.

BOQONNAA SAGLAFFAA KEESSATTI TAATEEWWAN DHUNFAA IRRATTI NU HAAASA’A; haalota Xiinqaa’ii dogoggoraa fi haalota keessaa dogoggoraa sirreessuuf nu barsiisa, mana keenya keessaa isa jeequmsaa qabu keessatti tartiiba galchuu nu barsiisa, jireenyi keessaa haala alaa fida, kunnis yoo dhukkubbii qabaate haalota keessaa faayidaa hin qabne irraa kan ka’edha. Kan alaa calaqqee kan keessaati, jijjiiramni keessaa tartiiba haaraa battalaa ni uuma.

Haalli keessaa dogoggoraa dhibamtoota hammina namaatiif kanneen of irraa ittisuu hin dandeenye nu taasisa, taatee tokko waliin akka hin beekamne nu barsiisa, wanti hundi akka darbu nu yaadachiisa, jireenya akka fiilmii tokkootti ilaaluu barachuu qabna, drama keessatti daaw’attoota ta’uu qabna, drama sana waliin wal hin maknu.

Ilmaan kiyya keessaa tokko Tiyaatira fiilmii ammayyaa itti agarsiisan qaba, kunnis yeroo artistoonni Oskarsidhaan beekaman keessatti ni guutama; guyyaa tokko ilma kiyya Alvaaroon fiilmii artistoonni Oskarsidhaan beekaman keessatti hojjetan na afeere, afeerriitti deebisaan hin argamuu danda’u sababni isaas jireenya namaa isa irra caalu irra na dhiphata sababa jedhuuf, artistoonni hundinuu Oskarsii turan; inni akkana jedhee na gaafate: dhiphinni sun maali? anaanis dhiphina jireenyaa jedheen deebiseef; itti fufee, garuu dhiphina sana keessatti hundi keenya ni hojjena, anaanis akkana jedheen hime: ani akka daaw’ataa dhiphina sanaa nan hojjeta. Maaliif? akkanatti deebiseef: sababni isaas ani dhiphina sana waliin wal hin makku, wanta gochuu qabu nan godha, taateewwan dhiphinaatiin hin gammadu yookaan hin gaddinu.

BOQONNAA KURNFFAA KEESSATTI; ana adda addaa irratti nu haasa’a, jireenya keessaa namoota keessatti hojiin wal simsiisaa hin jiru sababni isaas walitti qabama anaa, kanaaf jijjiiramni baay’een jireenya guyyaa guyyaa keessatti kan hojjetaan dhiphina keessaa: hinaaffaa, kofla, imimmaan, aarii, soda, amaloota kanneen jijjiiramaa fi jijjiirama baay’ee kan annii eenyummaa keenyaa nu saaxilan agarsiisu.

BOQONNAA TOKKO LAMMAFFAA KEESSATTI; ofittummaa keenya jaallatamaa irratti nu haasa’a, annii gatiiwwan Xiinqaa’ii kanneen mijatoo yookaan kan hin mijatoofne akka ta’aniifi dabalataan gocha ilaaluu keessaa barsiisa, akkasitti annii baay’ee eenyummaa keenya keessa jiraatan arganna.

BOQONNAA LAMA LAMMAFFAA KEESSATTI; jijjiirama hundee irratti nu haasa’a, achitti akkaataa guutuu wantoota suubjektivii keessa keenyaa qabnu daaw’annaa malee jijjiiramni kamiyyuu psiki keenya keessatti hin danda’amu.

Yeroo tokko akka hin taane, keessa keenyatti baay’ee akka taane barannu, karaa beekumsa ofii irra jirra jechuudha. Beekumsi fi Hubannoon adda adda, inni duraa sammuu irraa kan argamuu yoo ta’u inni lammaffaan onnee irraa kan argamudha.

BOQONNAA SADI LAMMAFFAA; daaw’ataa fi kan daaw’atame, achitti atileeti ilaaluu keessaa keessaa kan of irratti sirriitti hojjetuu fi wantoota hin barbaachifne keessa keenyaa baasuu yaalu irratti nu haasa’a.

Bekumsa ofiitiif daaw’ataa fi kan daaw’atameef qoodamuu qabna, qoodinsa kana malee beekumsa ofiitti gonkumaa hin geenynu.

BOQONNAA AFUR LAMMAFFAA KEESSATTI; yaada Negatiivii irratti nu haasa’a; annii hundi dandeettii akka qabanii fi giddugala hubannaa keenyaa fayyadamuun yaada, ibsa, xiinxala, kkf, dabarsu, kunis sammuu dhuunfaa akka hin qabne agarsiisa, boqonnaa kana keessatti annii giddugala yaada keenyaa karaa miidhaa qabuun fayyadamu agarsiisa.

BOQONNAA SHAN LAMMAFFAA KEESSATTI; Dhuunfaatummaa irratti nu haasa’a, achitti hubannaan kan argamu hubannaa fi fedhii mataa, yookaan dhuunfaa akka hin qabneeti, daaw’annaa dhihoo waliin namoota psiki keenya keessa jiraatan ilaaluu dandeenya (annii) jijjiirama hundee argachuuf balleessuu qabna, sababni isaas dhuunfaatummaan qulqulluudha, haala barsiisoota mana barumsaa guutuu jireenya isaanii daa’imman sirreessuutti jiraatan ilaalla, akkasumas gara dadhabsiisaatti deemu sababni isaas isaanis dhiphina jireenyaa waliin wal makani.

Boqonnaan hafan 16 irraa hanga 32tti namoota hunda kan gaararraa bahuu barbaadaniif baay’ee nama gammachiisudha, warra jireenya keessatti wanta ta’uu hawwaniif, qeerransoota oftuultoota, warra jijjiirama hubannaa fi hafuura mo’atamuu hin dandeenyeef, warra dugda laastuutti of kennaniif, warra morma isaanii dura of gad qabaniif kamiyyuu oftuulaa.

BOQONNAA JA’A LAMMAFFAA; Barsiisaan kitaaba jireenyaa irratti nu haasa’a, irra deebi’ii jechoota guyyaa guyyaa ilaaluun gaariidha, irra deebi’iin wantoota guyyaa tokko keessaa hundi beekumsa olaanaatti nu geessa.

BOQONNAA TORBA LAMMAFFAA KEESSATTI; uumamawwan mekaanikaa irratti nu haasa’a, yeroo tokko of hin ilaalu irra deebi’ii guyyaa guyyaa ofii hubachuu hin danda’u, kan of ilaaluu hin barbaadne jijjiirama hundee dhugaa argachuuf hojjechuu hin barbaadu, eenyummaan keenyaa goolii, nama dubbatu, wanta mekaanikaa, irra deebi’oota taateewwanii dha, amalli keenyaa kanuma, gonkumaa isaan jijjiiruu hin barbaadne.

BOQONNAA SADDEET LAMMAFFAA; waa’ee Maxinoo-Hundee olii kan ibsu, amalli jabeessuun nu eega, namoota mekaanikaa amala moofaa baatan, jijjiirama keessaa uumuu qabna. Ilaaluun ofii dirqama.

BOQONNAA SAGAL LAMMAFFAA; waa’ee abbaa manaa gaarii nu haasa’a, dhiphina jireenyaa irraa adda ba’uu qabna, ittisaa jireenya psiki irraa bahuu qabna, hojiin kun jireenya irraa adda, wanta jireenya guyyaa guyyaa irraa baay’ee adda ta’eedha.

Hanga tokko keessattii hin jijjiiramneetti haalaan kan ka’ee yeroo hundumaa dhibamaa ta’aa. Abbaan manaa gaariin kan yaa’aa mormudha, kan jireenyatti nyaatamuu hin barbaadne muraasa.

BOQONNAA DIGDAMA KEESSATTI; waa’ee addunyaa lamaanii nu haasa’a, beekumsi dhugaa kan keessa keenyatti jijjiirama bu’uuraa uumuu danda’u, bu’uurri daaw’annaa ofii dhuunfaatiin. Ilaaluun ofii keessaa jijjiirama dhihoo keessaa karaadha, karaa ilaaluu ofii keessa karaa keessaa keessa deemuuf ni baranna, hiikni ilaaluu ofii dhaloota namaa keessatti ni gabaabbata, garuu hiikni kun of ilaaluutti yoo cichoomne, akkasumas addunyaa alaa keessa deemuutti barannu, akkasumas karaa hojii Xiinqaa’ii of irratti hojjennu addunyaa keessa keessa deemuuf baranna.

BOQONNAA TOKKO DIGDAMA KEESSATTI; waa’ee ilaaluu ofii nu haasa’a, ilaaluun ofii mala hojiirra oolmaa jijjiirama hundee argachuuf akka ta’e nu hima, beekuun gonkumaa ilaaluu miti, beekuu fi ilaaluu addaan baasuu hin qabnu.

Ilaaluun ofii dhibbeentaa dhibbaan hojiidha, karaa jijjiirama ofiiti, beekuun kan cufa kan hin taane yoo ta’u. Xiyyeeffannoon humna qabeessa gamattii ilaalaa irraa kan argamu yoo ta’u, yaadni fi miirri gamattii kan ilaalaman irraa kan argamanidha. Beekuun wanta guutumaa guutuutti mekaanikaa, cufaadha; jijjiiramuun of ilaalu gocha hubannaati.

BOQONNAA LAMA DIGDAMA KEESSATTI; waa’ee Haasa’uu nu haasa’a, madaalaa, jechuunis “kophaa haasa’uun” miidhaa qaba, sababni isaas annii keenya walitti bu’a, yeroo kophaa haasa’uu of argitu, ilaaliitii gowwummaa raawwachaa jirtu argita.

BOQONNAA SADII DIGDAMA KEESSATTI; waa’ee addunyaa hariiroo nu haasa’a, haalota hariiroo sadii akka jiran nu hima, kan qaama keenya dirqisiisu, addunyaa alaa fi hariiroo namaa kan ofii wajjin, kunnis namoota baay’eef hin barbaachisu, namoonni gosa hariiroo lamaan duraatiif qofa dantaa qabu. Akkaataa gosa sadeen keessaa isa kam keessatti akka dogoggora qabnu baruuf qorachuu qabna.

Dhabamuun balleessuu keessaa hariiroo ofii waliin akka hin qabaanne nu taasisa, kunis dukkanaa keessa akka turru nu taasisa, yeroo gaddu, burjaajii’uu, dhiphina qabdu, “ofii kee” yaadadhu, kunis seelonni qaama kee hafuura addaa akka argatan taasisa.

BOQONNAA AFUR DIGDAMA KEESSATTI; waa’ee faaruu Xiinqaa’ii nu haasa’a, waa’ee lallabaa, ittisa ofii, miira ari’atamuu, kkf, kan biraan hunda keessatti kan nu mudatu hundaaf itti gaafatama akka qaban amanuu, injifannoowwan garuu akka hojii keenyaatti fudhanna, akkasitti gonkumaa hin fooyyessinuu danda’u. Namni yaada keessatti cufame inni uumu faayidaa qabeessa yookaan faayidaa kan hin qabne ta’uu danda’a, kun tonaa of ilaaluu fi fooyyessuu miti, dhiifama gochuu barachuun fooyya’iinsa keessaa keenyaatiif dirqamadha. Seerri Araaraa seera nama humna qabeessa irra ol aanaadha. “Ijaan ija, ilkaan ilkaan”. Ginosiis warra hawwii dhugaa fooyya’anii hojjechuu fi jijjiiramuu barbaadaniif kan qophaa’eedha, tokkoon tokkoon faaruu Xiinqaa’ii mataa isaa faarfata.

Yaadannoon gaddisiisaa wantoota darban nutti hidhuun ammaa jiraachuu nu hin hayyamu, kunnis nu balleessa. Sadarkaa olaanaatti darbuuf kan ta’een ta’uu dhiisuun dirqama, tokkoo tokkoo keenya irratti sadarkaan ol aanaan ol baanu jira.

BOQONNAA SHAN DIGDAMA KEESSATTI; waa’ee Deebii fi Irra Deebi’uu nu haasa’a, Ginosis jijjiirama, haaromsa, fooyya’iinsa hin dhaabne dha; kan of fooyyessuu, jijjiiramuu hin barbaadne yeroo isaa ni guba sababni isaas guddina argachuu dhabuu malees karaa booddeetti deebi’uu irra ni hafa, kanaaf of baruuf ni dadhaba; sababa sirrii ta’een V.M. akka goolii taane taateewwan jireenyaa irra deebi’uun mirkaneessa. Yeroo haalota kanneen irratti xiinxallu artistoota hojii baasii malee dhiphina jireenya guyyaa guyyaa keessatti hojjennu ta’uu hubanna.

Yeroo humna of eeguu, wanta qaamni keenya godhuu fi hojjatu ilaaluu qabnu, karaa ilaaluu hubannaa irratti of kaa’anna, hubannaan wanta beeku, wanti biraan qaama keenya kan hojjatu fi abboomamuu ta’uu ilaalla. Dhiphinni jireenyaa kan ibidda keessaa qabsiisuu hin beekneef cimaa fi hamaadha, giddugala laabriintii isaa keessatti dukkanaa gadi fagoo gidduutti ni gubata, annii keenya gammachuudhaan dukkanaa keessa jiraata.

BOQONNAA JA’A DIGDAMA KEESSATTI; waa’ee Hubannaa Daa’immanii ofii nu haasa’a, yeroo daa’imni dhalatu Lubbuun irra deebitee akka galte hima, kunis miidhagina daa’imaaf kenna, yeroo itti fufee eenyummaa guddisaa deemu annii jireenya darbee irraa dhufan irra deebi’anii galuun miidhagina uumamaa dhabsiisu.

BOQONNAA TORBA DIGDAMA KEESSATTI; waa’ee Galmeessaa fi Fariisaa, inni tokkoon tokkoon isaa wanta qabu irra boqota, achii dhiphinni hundinuu wanta qabuuf: maqaa, qabeenya, maallaqa, beekamtii, haala hawaasaa, kkf. Dhiiraa fi dubartiin oftuulummaadhan guutaman warra hiyyeessa irra jireenyaaf baay’ee barbaachisanidha, namni bu’uura alaa qofa irra boqota, inni kunnis guyyaa bu’uura kanneen dhabu akka nama gaddisiisaa addunyaatti ta’a waan ta’eef.

Yeroo warra kaan caalaa ol taanee ofitti dhaga’amu annii keenya ni coomsina, kunis gaarii ta’uu argachuu ni didna. Hojii Eesooteriikiitiif faaruun keenya gufuu guddina hafuuraa hundaaf mormanidha, yeroo of ilaallu bu’uura irra boqonnu ni uwwisna, wantoota nu aarsan yookaan nu madeessan irratti baay’ee xiyyeeffannaa kennuu qabna, akkasitti bu’uura Xiinqaa’ii irra argamnu hubanna.

Karaa fooyya’iinsaa irratti kan kan biraa irra akka caalutti of yaadu dhaabbata yookaan booddeetti deebi’a. Adeemsa jalqabbii jireenya kiyyaa keessatti jijjiiramni guddaan yeroo dhiphina dhibbaan walitti bu’iinsa, abdii kutannaa fi rakkoo keessaatti manakoo keessatti koorsii “kan gatamanii” hojjedhu, haala “ani hunda manakoo kanaaf kenna” jedhu gatadhu, hiyyeessa gaddisiisaa ta’uu, dhukkubsataa fi jireenya keessatti homtuu kan hin qabneef, wanti hundi jireenya kiyya keessatti ni jijjiirama sababni isaas: ciree, laaqana fi irbaata, uffata qulqulluu fi mirga siree tokko keessatti gooftaa kiyya (haadha manaa Lubootaa) waliin rafuu kan argadhuuf garuu kun guyyoota qofaaf turuus manni kun haala yookaan tooftaa lolaa sana naaf hin obsin. Gadhee gaariitti, dukkana ifaatti, jibba jaalalaatti, kkf jijjiiruu barachuu qabna.

Waaqni Dhugaa arrabsoo annii diinota yookaan michootaan nu irratti gurguraman hin falmu yookaan hin hubatu. Kan darbaafamuu isaan annii lubbuu keenya hidhani, isaan aarii fi dheekkamsa keessatti of hidhu, isaan Kiristoos keessa keessaa mormuutti, sanyii keenya mormuutti dantaa qabu.

Yeroo barattoonni qoricha gabaabbii fayyisuuf nu gaafatan, aarii gatuu gorfanna, kan raawwatan bu’aa argatu.

BOQONNAA SADDEET DIGDAMA KEESSATTI; Barsiisaan waa’ee Fedhii irratti nu haasa’a, hojii Abbaa kana keessatti hojjechuu qabna, garuu barattoonni hojii arkanaa A.Z.F. waliin ta’uu yaadu, of irratti hojjennuu, hojii wantoota sadii hubannaa keenya bilisa baasan waliin, keessa keenyatti mo’uu qabna, Promeeteewos kan keessa keenyatti hidhame bilisa baasu qabna. Fedhiin uumaa hojii keenya, haalli kamiyyuu keessa yoo argamne.

Bilisa ba’uun Fedhii balleessuu hanqina keenyaa waliin dhufa, uumamnis nuuf abbooma.

BOQONNAA SAGAL DIGDAMA KEESSATTI; waa’ee Muraa Mataa, yeroowwan tasgabbaa’aa jireenya keenyaa dhuunfaatti of baruuf kan hin mijanneedha, kunnis hojii jireenyaa keessatti qofa kan argamuu, hariiroo hawaasaa, daldala, tapha, jireenya guyyaa guyyaa keessatti annii keenya caalaa hawwu. Hiikni ilaaluu keessaa keessaa nama hunda keessatti ni gabaabbata, hiikni kun hojiin nuti raawwannuu, yeroo yerootti fi itti fufiinsaan daaw’annaa ofii waliin guddina argisiisaa.

Wanti bakka isaa ala jiru hundi gadheedha, gadheen immoo bakka isaatti, yeroo ta’uu qabu ni hafa.

Humna Waaqayyittii Haadhaa keessa keenyaa, Haadha RAM-IO keessaa annii sadarkaa adda addaa sammuu keessaa qaban balleessuu qofa ni dandeenya, foormulaan dubbistootaan hojii V.M baay’ee keessatti ni argamu. Saamaa’eel.

Stella Maris mata duree astraalii, humna saalqunnamtiiti, isheen miidhaa keessa keenyaa qabnu diiguuf humna qabdi.

“Tonaaziin” anni Xiinqaa’ii kamuu mataa ni mura.

BOQONNAA SODDOMA KEESSATTI; waa’ee Giddugala Ulfaatina dhaabbataa nu haasa’a, namni hundi mashinii tajaajilaa annii hedduu isaa qabanii ti, kanaaf namni giddugala ulfaatina dhaabbataa hin qabu, kanaaf bu’aa dhuunfaa argachuuf jireenya keessaa Waaqaa tasgabbii dhabuun qofa jira; itti fufiinsaan kaayyoo barbaachisaadha, kunnis anoota yookaan annii keessa keenyaa baannee arganna.

Of irratti hin hojjenne yoo taane booddeetti deebi’a, badnas. Adeemsi jalqabbii karaa mo’icha irratti nu kaa’a, gara haala ergamootaa-devikitti nu geessa.

BOQONNAA SODDOMA TOKKOFFAA KEESSATTI; waa’ee Eesooteriikii Ginosiis gadi aanaa, anaa qabame yookaan akka beeknutti qoruun nu barbaachisa, ulaagaan dirqamaa balleessuuf ilaaluudha, kunis gammadduun ifaa keessa keenyatti galuu ni hayyama.

Balleessuun annii xiinxalle kan biraa waliin tajaajiluun deeggarsi kennuun isaanis sheexanaa yookaan annii bilisa akka ta’aniif furee ofii gufachiisu.

BOQONNAA SODDOMA LAMMAFFAA KEESSATTI; waa’ee Kadhaa Hojii keessaatti nu haasa’a, Daaw’annaan, Murtiifi Raawwiin wantoota bu’uuraa hiikuu Anaati. 1ffaa—ni daaw’atama, 2ffaa—murtii ni kennama, 3ffaa—ni raawwatama; akkas gochuun basaastoota waraanaa keessatti ni raawwatama. Hiikni ilaaluu keessaa yeroo guddachaa deemu guddina keenya hojii guddina ilaaluu ni nu dandeessisa.

Bara 25 dura Ayyaana Dhalootaa bara 1951tti Barsiisaan as magaalaa Si’enaagaatti nutti hima, itti fufee ergaa Ayyaana Dhalootaa bara 1962tti ibsa, akkana jeti: “hunda keessan waliin nan jira hanga Kiristoos onnee keessatti uumamtetti”.

Dirqamni isaa ganda Aqaariyus fi barsiisa jaalalaa beekumsa Ginossitii babal’ataa jira, barsiisa jaalalaa hordofuu yoo barbaadde, jibbuu gatuu qabda, haala gadi aanaa keessattis, kun daa’ima warqee akka bahuuf nu qopheessa, daa’ima alkiimii, ilma qulqullummaa, Kiristoos Keessaa kan keessa keenyatti jiraatu fi dhiita’u humna keenya Uumaa keessatti. Akkasitti du’aa legionoota ana Sheexanawaa kan keessa keenyatti eegnu argachuu fi du’aa ka’uuf, jijjiirama guutuuf ni qophoofna.

Barsiisni Qulqulluun kun namoota bara kanaaf hin galle, garuu isaanif qulqulleessuuf qabsoo gochuu qabna amantii hunda keessatti, jireenya ol aanaa akka hawwan, kan uumama ol aanaadhaan geggeeffamu, qaamni barsiisaa kun gara barsiisa Kiristoos Keessaatti nu deebisa, yeroo gara hojiitti geessinu fuulduratti dhufuu dhala namaa ni jijjiirna.

Nagaa Inverenishaalii,

GARGHA KUICHINES