Deebii fi Deddeebii

Namni jireenya isaa isa. Namni yoo of keessatti homaa hin jijjiirre, jireenya isaa garmalee hin jijjiirre yoo of irratti hin hojjenne yeroo isaa garmalee gubachaa jira.

Duuti gara jalqaba jireenya isaatti deebi’uu danda’amutti deebi’uudha.

Waa’ee jireenya walitti aanuu, barreeffamoota Seeyidoo-Eesoteeriikii fi Seeyidoo-Okultistiin keessatti hedduun dubbatameera, caalaatti jireenya walitti aanuu irratti haa xiyyeeffannu.

Jireenyi keenyaa tokkoon tokkoon yeroo isaa hundumaa wajjin yeroo hundumaa wal fakkaatu yeroo dheeraa keessatti irra deddeebi’ama.

Dhaloota keenya keessatti akka itti fufnu hin shakamsiisu; kun waanuma dur argisiifame.

Jireenyi keenyaa tokkoon tokkoon keessattuu fiilmii jiraataa yeroo duunu gara bara baraatti fudhannudha.

Tokkoon tokkoon keenya fiilmii isaa fudhatee deebisee gara jireenya haaraa keessatti agarsiisuuf deebisa.

Irra deebii drama, komedii fi gaddi, bu’uura seera irra deddeebii isaaniiti.

Jireenya haaraa keessatti haalawwan wal fakkaatan yeroo hundumaa irra deddeebi’amu. Aktaroonni mul’ata kana yeroo hundumaa irra deebi’aman kun, namoota keessa keenya jiraatan, “Ani”dha.

Aktaroota kana yoo diigne, “Ani” mul’ata jireenya keenyaa yeroo hundumaa irra deebi’amu kan maddisiisan, yeroo sanatti haalawwan akkasii irra deebi’uun waan hin danda’amne caalaatti ta’a.

Ifatti, aktaroota malee mul’ata hin jiraatu; kun waan hin falmamne, hin mormamnedha.

Akkasitti seera deebi’uu fi irra deddeebii irraa bilisa ba’uu dandeenya; akkasitti dhugaan bilisa ta’uu dandeenya.

Ifatti, namoota (Ani) keessa keenya keessatti qabnu keessaa tokkoon tokkoon jireenya irraa gara jireenyaatti gahee isaa isa tokkicha irra deddeebi’a; yoo diigne, aktarri yoo du’e gaheen xumurama.

Seera irra deddeebii ykn mul’ata tokkoon tokkoon deebi’an keessatti irra deebi’uun irratti gadi fageenyaan yaaduun, of ilaaluu jaalalaaf jecha gaaffii kanaa kanneen dhoksaa arganna.

Yoo jireenya dabre keessatti umuriin keenya digdamii shan (25) yoo ta’e, jaalala qabnu “Ani” itti gaafatamummaa kanaa dubartii abjuu isaa umuriin digdamii shanii (25) jireenya haaraa keessatti barbaaduun shakkii hin qabu.

Yoo dubartiin kun yeroo sanatti waggaa kudha shanii (15) qofa yoo qabaatte, “Ani” jaalala kanaa jireenya haaraa keessatti umurii sirrii tokkicha irratti jaalallee isaa barbaada.

“Ani” lamaanuu kan isaanii fi kan isheetis, telepaatiin wal barbaaduun jaalala jireenya dabree keessatti dabrsan irra deebi’uuf walitti deebi’uun ifa dha…

Diinonni lama jireenya dabre keessatti du’aaf wal lolaa turan, jireenya haaraa keessatti yeroo itti aanutti balaa isaanii irra deebi’uuf wal barbaadu.

Namoonni lama yoo jireenya dabre keessatti waggaa afurtamaatti (40) lafa irratti wal falman, jireenya haaraa keessatti waanuma tokkicha irra deebi’uuf umurii walfakkaataa keessatti telepaatiin wal barbaadu.

Nama keenya tokkoon tokkoon keessa namoonni itti gaafatamummaa qaban hedduun keessa jiraatu; kun waan hin falmamnedha.

Hattuun holqa hattuu itti gaafatamummaa yakkaa adda addaa qabu keessa baataa. Ajjeessaan “kilabii” ajjeesaa of keessaa qaba, fedhii fooniinis “Mana Beellamaa” psikiyaa keessatti baataa.

Wanti hunda caalaa ulfaataa ta’e immoo, hubannaan jiraachuu namoota kanaa ykn “Ani” of keessatti fi itti gaafatamummaa akkasii kanneen du’aatti raawwatamaniif akka hin beekne dha.

Itti gaafatamummaan “Ani” kanneen keessa keenya keessa jiraatan kun hundinuu sababa keenya jalaan raawwatamu.

Isaan kun dhugaa hin beekne, wantoota nu mudatan, wantoota yaada keenya gadii fi yaada hin qabne keessatti raawwatamaniidha.

Sababa sirrii ta’een, akkuma rooba ykn akkuma bakakkaa nutti dhufu, wanti hundinuu nutti dhufa jedhameera.

Dhugumatti, hojjechuu akka qabnu nutti dhaga’ama, garuu homaa hin hojjennu, nutti dhufa, kun du’aa, makaanikaala dha…

Namummaan keenya meeshaa namoota (Ani) adda addaati, isaaniin namoota (Ani) hundinuu itti gaafatamummaa isaanii guutu.

Dandeettii keenya beekuutti aansee wantoonni hedduun raawwatamu, garuu waan sababa keenya gadii keessatti raawwatamu akka hin beekne gaddaa qabna.

Yeroo dhugaan waan hin beekne akka hin beekne hin beeknu ogeessa ta’uu of fakkeessina.

Qoraattota gaddisiisoodha, galaana jireenyaa keessatti danbalii dheekkamsa qabuun harkifamna.

Rakkoo kana keessaa ba’uun, of wallaalummaa kana keessaa, haala gaddisiisaa keessa jirru kana keessaa ba’uun immoo of keessaa du’uun qofaatu danda’ama…

Akkamitti utuu dura hin du’iin dammaqna? Haaraan kan dhufu du’uun qofa! Sanyiin yoo hin du’in biqiltuun hin dhalatu.

Namni dhugaan dammaqe kanaaf jecha sirrii ta’een beekumsa isaa guutuu, ifaa dhugaa, gammachuu argata…