Scorpio

Gurraandhala 23 Hanga Sadaasa 22

Hayirofaant Guddichi YESUUS KIRISTOOS Niqoodimosiin akkana jedhe: “Dhuguma, dhugumaan siin jedha, namni irra deebi’ee hin dhalatin Mootummaa Waaqayyoo arguu hin danda’u.”

Mootummaa Ibsaa Dhoksaa, MAGIS REGNUM seenuuf bishaanii fi hafuura irraa dhalachuun barbaachisaa dha.

Mootummaa sana seenuuf mirga guutuu argachuuf irra deebi’anii dhalachuun ariifachiisaa dha. Irra deebi’amanii Dhalattoota ta’uun ariifachiisaa dha.

Dhimma Dhaloota Lammaffaa kana Niqoodimos hin hubanne akkasumas gareewwan Kitaaba Qulqulluu hundinuu hin hubanne. Dhugumaan jechoota YESUUS Niqoodimosiin jedhe hubachuu yoo barbaadame, barnoota walbira qabuu amantaalee gochuun furtuu ARCANO A.Z.F argachuun barbaachisaa dha.

Gareewwan Kitaaba Qulqulluu adda addaa hiikaa irra deebi’anii dhalachuu dhugumaan akka hubatan guutummaatti amanu, akkasumas haalota adda addaatiin hiiku, garuu dhugumaan yoo hayyoota Kitaaba Qulqulluu baay’ee qabaataniifi keeyyata keeyyataan ragaa baasaniifi keeyyata keeyyataan yookiin keeyyattoota birootiin ibsuuf yaalaniyyuu, dhugaan isaa furtuu dhoksaa, ARCANO A.Z.F hin qabaatan yoo ta’e hin hubatan.

Niqoodimos ogeessa ture, kitaabota qulqulluu gad fageenyaan beeka ture, haa ta’u malee, hin hubanne akkasumas akkana jedhe: “Namni akkamitti jaarsa ta’ee dhalachuu danda’a?, yoo ta’e garuu, si’a lammaffaa gara gadameessa haadhaa isaa seenuudhaan dhalachuu danda’aa?”

YESUUS, KABIIR Guddichi, yeroo sana Niqoodimosiin deebii gosa Maayaa kenneef: “Dhuguma, dhugumaan siin jedha, namni bishaanii fi hafuura irraa hin dhalatin gara Mootummaa Waaqayyoo seenuu hin danda’u.”

Namni odeeffannoo barreeffama du’aa caalaa hin qabne, namni hiikaa lama keeyyattoota Kitaaba Qulqulluu hin hubanne, namni ARCANO A. Z. F. gonkumaa hin beekne, jechoota KABIIR Guddichaa kana akka fedha isaatti hiika, odeeffannoo isa qabu qofaan, waan hubatuufi amanuun cuuphaa garee isaa yookiin wanti kana fakkaatu dhimma Dhaloota Lammaffaa akka hiikuun isaaf furmaata ta’a.

Maayaaf HAfuurri IBSA HO’AA dha akkasumas akkana jedhu: “Bishaaniifi IBSAAN karaa gidduutti fayyadamuun kan ol jiraatu kan gad jiraatu waliin walitti hidhuun barbaachisaa dha.”

Biraahimanootni Hindiistaanii dhaloota lammaffaa saalaan mallatteessu. Sirna Amantaa keessatti sangaa warqee guddaan ijaarama akkasumas dhalachuuf kan dorgomu si’a sadii qaama duwwaa sangaa gidduu teessee, afaan gadameessaa keessaa baatee dhugaa Biraahimaanii ta’uudhaan eebbifamti, DWIPA yookiin si’a lama Dhalattee, tokko HAADHA ishee irraa tokko immoo SANGAA irraa.

Akka kanaan karaa mallatteessaa Biraahimanootni Dhaloota Lammaffaa YESUUS Niqoodimosiin barsiise ibsu.

SANGAA boqonnaawwan darban keessatti akka jenne, HAADHA WAQAYYOO bakka bu’a, garuu wanti nama hawatu Biraahimanootni ofiin si’a lama akka dhalatanitti of himatu akkasumas dhaloonni isaanii lammaffaan kan saalaa ti, sangaa irraa dhalataniifi afaan gadameessa ishee keessaa ba’ani.

Dhimmi kun baay’ee qoraataa dha akkasumas Sanyiin JI’AA hadheessaa du’aatti jibba, jalqaba SANGAA ajjeesuu filatu sana booda immoo nama SIRNA DHOKSAA SAALAA fi ARCANO A. Z. F. dubbatu hundumaa arrabsu.

Biraahimanootni si’a lama hin dhalanne, garuu karaa mallatteessaatiin eeyyee. Barsiisaan Masoonis barsiisaa DHUGAA miti, garuu karaa mallatteessaatiin eeyyee.

Wanti nama hawatu gara Dhaloota Lammaffaa dhufuu dha akkasumas rakkinni dhibbeentaa dhibbaan kan saalaa dha.

Namni dhugumaan gara lafa DIMENSHINII AFAFFAA sanaa, gara sulullaa sanaa, gaarrenifi manneen amantaa JINAAS sanaa, gara Mootummaa SI’A LAMA DHALATTOOTAA seenuu barbaadu, akkuma afaan Masooniitiin jennetti, DHAKA GOGGOGGAA hojjechuu, qoraachuu, bifa kennuun isa barbaachisa.

DHAKA DINQISIISAA lafa Halkan KUMAA FI TOKKOO irraa nu adda baasu, lafa dinqisiisaa si’a lama dhalattootni gammachuudhaan keessa jiraatan ol kaasuu kabajaan nu barbaachisa.

DHAKA ari’uun, ol kaasuun hin danda’amu, jalqaba qoraachaafi hamaaran bifa kubbaa hin kenninu yoo ta’e.

Pheexiroos, Barataa YESUUS KIRISTOOS, Aladiinoo dha, hiikaa dinqisiisaa, DHAKA kan Mana Qulqullummaa SIRNA DHOKSAA GUDDAA cufu ol kaasuuf hayyama qabu.

Maqaan Pheexiroos inni jalqabaa Paataar yoo ta’u qubeewwan qunsonaantii sadii qaba, P. T. R., warreen hundee ta’an.

P. ABBAA dhoksaatti argamu, ABAABOTAA WAAQAYYOO, ABAABOTAA yookiin PITRIISOOTA keenya nu yaadachiisuuf dhufa.

T. TA’UU dha, HERMAFRODIITA WAQAYYOO, dhiirriifi dubartiin yeroo gocha saalqunnamtiitti walitti hidhamanii.

R. qubeen kun INRI keessatti murteessaa dha, ibsa qulqulluu akkasumas dinqisiisaa garmalee ta’e dha, RA Gibxi.

Pheexiroos, Paataar, IBSIICHA, barsiisaa SIRNA DHOKSAA SAALAA ti, barsiisaa gaarii karaa sodaachisaa seennaan yeroo hundumaa nu eega.

SANGAA AMANTAA Minotaauroos Keeretee inni beekamaan, jalqaba kan lafa SI’A LAMA DHALATTOOTAA geessu keessa dhokataa amantaa keessatti argannu dha.

DHAKA FILOOSOFIIRRAA kan ALKIMISTOOTA DULDA DHEERAA kan giddu galeessaa SAALA dha akkasumas Dhaloonni Lammaffaan kan SAALAA dha.

Boqonnaan VIII seerota Maanuu akkana jedha: “Mootummaan keessa jiraattonni SUUDIRAAN guutamanii, namoota Waaqa hin sodaanneen guutamanii jiraattota SI’A LAMA DHALATTOOTAN dhabe beelaafi dhukkubaan miidhamee guutummaatti ni bada.”

Barumsa Pheexiroos malee Dhaloota Lammaffaa argachuun hin danda’amu. Nutii Ginostikootni Barumsa Pheetiroos ni qoranna.

INFIRSAALOTA, DADHABOONNI, Barumsa Pheexiroos du’aan jibbu.

Dogoggortoota dhugaa baay’eetu jira SAALA dhabamsiisuudhaan OF-DHUGAATTI DHUFUU akka danda’an amanu.

Namoota SAALA irratti dubbatan, SAALA arrabsan, SANCTUARY QULQULLUU LOGOOSII SADAFFAA keessatti hundumaa isaanii arrabsoo isaanii tufan baay’eetu jira.

Warreen SAALA jibban, warreen SAALNI cimaa, xuraawaa, bineensa, hamaa jedhan isaan arrabsitoota, warreen HAfuura Qulqulluu irratti arrabsanidha.

Namni SIRNA DHOKSAA SAALAA irratti dubbatu, namni SANCTUARY LOGOOSII SADAFFAA keessatti arrabsoo isaa tufu gonkumaa gara Dhaloota Lammaffaa dhufuu hin danda’u.

Maqaan SIRNA DHOKSAA SAALAA afaan Saanskiriitiin MAITHUNA jedhama. Barumsi Pheexiroos MAITHUNA dha akkasumas YESUUS akkana jedhe: “Ati Pheexiroos dha, DHAKA akkasumas DHAKA sana irratti Waldaa koo nan ijaara akkasumas balballi IJAARAA ishee irratti hin jabaatu.

Furtuun MAITHUNA LINGAM GURRAACHA YONI keessa galuu dha, amaloota WAAQA SHIVAA, LOGOOSII SADAFFAA, HAfuura Qulqulluu.

MAITHUNA keessatti PHALO VAGINA keessa seenuu qaba, garuu gonkumaa semen gadi hin dhiifamuu yookiin hin dhangala’uu qaba.

Hiriyyaan hojii saalaa isaaf yeroo ga’uun dura, dhangala’aa semen hin dhangala’u irraa of qusachuu qaba.

Hawwiin kan ukkaamame dhangala’aa semen gara HUMNA UUMAMAAtti jijjiira.

HUMNI SAALAA gara sammuutti ol ba’a. Akka kanaan sammuun semenii ta’a, akka kanaan semen cerebriza ta’a.

MAITHUNA gocha KUNDALINI, bofa ibsataa humnoota keenya dinqisiisaa dammaqsuufi guddifachuuf nu dandeessisu dha.

Yeroo KUNDALINI dammaqu, karaa lafee duguggee irra yaa’ee lafee dugdaa irra ol ba’a.

KUNDALINI Mana Amantaa Torban mul’ata Yohannis keessa bana. Manni Amantaa torbaan lafee dugdaa keessa argamu.

Manni Amantaa inni jalqabaa EFEESO dha akkasumas qaamota saalaa wajjin wal sima. Mana Amantaa EFESO keessa bofni qulqulluun si’a sadii fi walakkaa maramee rafaa.

Manni Amantaa inni Lammaffaan ESMIIRNA dha, ol ka’iinsa piroostaateetiitti argama akkasumas bishaan irratti humna nuuf kenna.

Manni Amantaa inni Sadaffaan PERGAAMOO dha, ol ka’iinsa handhuuraatti argama akkasumas ibidda irratti humna nuuf kenna.

Manni Amantaa inni Afraffaan TIATIIRA dha, ol ka’iinsa onneetti argama akkasumas qilleensa irratti humna nuuf kenna akkasumas humnoota baay’ee, kanneen akka of fakkeessuu fedhiitiin, kan JINAAS, fi kkf.

Manni Amantaa inni Shanaffaan SARDIS dha, ol ka’iinsa kokkee uumamaatti argama akkasumas humna DHAGEETTII DINQISIISAA nuuf kenna, kunis sagalee addunyaa ol aanoo fi muuziqaa qaamolee samii dhaggeeffachuuf nu dandeessisa.

Manni Amantaa inni Ja’affaan FILADELFIA dha akkasumas ol ka’iinsa ija gidduutti argama akkasumas ADDUNYAA KEESSAA fi uumamtoota keessa jiraatan arguu nuuf kenna.

Manni Amantaa inni Torbaffaan LAODICEA dha. Manni Amantaa dinqisiisaan kun LOTO kan BARAABARAA KUMAATAMAATII dha, kan gilandiin Piniaalitti argamu, kutaa ol aanaa sammuu.

LAODICEA humnoota POLIVIDENCIA nuuf kenna, kunis SIRNA DHOKSAA GUYYAA GUDDAA fi Halkan GUDDAA qorachuuf nu dandeessisa.

IBSI QULQULLUUN KUNDALINI Mana Amantaa torbaan haala walitti aanuutiin bana, karaa lafee duguggee irra suuta suuta ol ba’uutti.

BOFNI IBSI humnoota keenya dinqisiisaa suuta suuta ol ba’a, akka qulqullina onneetti.

Dirree HO’AA aduu fi JI’AA kan HUMNA SAALAA, yeroo TRIVENI keessatti wal qunnaman, cinaacha lafee dugdaa, hundee lafee duguggee, humna BOFA QULQULLUU dammaqsuufi karaa lafee duguggee akka ol ba’uuf qabu.

IBSI QULQULLUUN lafee DUgDAA irra ol ba’uun bifa bofa qaba.

IBSI QULQULLUUN sadarkaalee humna torba qaba. SADARKAALEE TORBA humna ibiddaa wajjin hojjechuun ARIFATAAMA dha.

SAALQUUNNAMTIIN ofiin, NOVENA ESFERA dha. Gara gadi bu’uun NOVENA ESFERA keessa SIRNA DHOKSAA DHEERAA keessatti qormaata ol aanaa DIGNITA’II HIEROFANTE dha.

BUDHA, YESUUS KABIIR Guddichi, HERMES, ZOROASTRO, MUHAMMAD, DAANTE, fi kkf., fi kkf., qormaata ol aanaa sana keessa darbuu qabu turan.

Barattoota SEUUDO-ESOTERISTA fi SEUUDO-OCULTISTA baay’eetu jiru barreeffama hiriiressaa yookiin seudo-ocultista dubbisanii, battalumatti gara biyya dinqisiisaa JINAAS, gara gammachuu ÉXTASIS ITTI FUFUU, fi kkf., seenuu barbaadu.

Barattootni sun ol ba’uuf jalqaba gad bu’uu qaban ta’uu hubachuu hin barbaadan.

Jalqaba gara NOVENA ESFERA gadi bu’uun barbaachisaa dha; karaa kanaan qofa ol ba’uu dandeenya.

MAGISTERIO IBIDDAA baay’ee dheeraa fi sodaachisaa dha, barataan dogoggora HERMES VASO gadi dhiisuu yoo hojjete, hojii isaa kan duraanii dhabeera, bofni ibsi humnoota keenya dinqisiisaa gad bu’a.

MANNEEN BARUMSAA Esotéricas hundi jalqabsiisa SHANAN kan SIRNA DHOKSAA GUDDAA ni caqasu. JALQABSIISNI sun MAGISTERIO IBIDDAA wajjin walitti dhufeenya cimaa qaba.

IBSI QULQULLUUN humna PRAKRITI QULQULLUU jalqabsiisaa hormoonuuf qaba.

Kana dura akka jenneefi irra deebi’uuf jirra, PRAKRITI SANGAA MALLATTEESSAA QULQULLUU kan miilla shan qabu dha.

Yeroo PRAKRITI jalqabsiisaa keessaatti horoomtu, yeroo sana QAAMNI ADUU gadameessa isaa keessatti humnaaf gaarummaan LOGOOSII SADAFFAA dhaan ni ulfaa’a.

SANYIIN ADUU, SI’A LAMA DHALATTOOTNI, QAAMA ADUU qabu. Namootni idilee fi dhimmooti, ilmaan namaa waliigala, SANYII JI’AA ti akkasumas QAAMA KEESSAA gosa JI’AA qofa qabu.

MANNEEN BARUMSAA SEUUDO-ESOTÉRICAS fi SEUUDO-OCULTISTAS SEPTENARIO TEOSÓFICO, QAAMA KEESSAA ni caqasu, garuu konkolaattonni sun QAAMA JI’AA, PROTOPLASMÁTICOS dhugaa ta’uu hin beekan.

QAAMA JI’AA, PROTOPLASMÁTICOS BIINEENSOOTA SAMMUU keessatti SEEROTA EVOLUCIÓN fi INVOLUCIÓN qabatee argama.

QAAMNI JI’AA PROTOPLASMÁTICOS dhugumaan qabeenya waliigalaa bineensota uumamaa hundumaa dha.

QAAMNI JI’AA PROTOPLASMÁTICOS dabarsaa dhagaa irraa dhufa akkasumas gara dabarsaa dhagaatti deebi’a sababnisaas hundi iddoo jalqabaatti ni deebi’a.

QAAMNI JI’AA PROTOPLASMÁTICOS hamma tokko guddachuun uumamaan guutummaatti murtaa’e kana booda deebi’uu karaa boodatti hamma iddoo jalqabaatti jalqaba.

BURQAA VIRGINALES, dhangala’aan MONÁDICAS qaama dhagaa keessatti QAAMA PROTOPLASMÁTICOS wajjin ELEMENTALES MINERALES, GNOMOS Yookiin PIGMEOS uumu godhe.

Seeninsi ELEMENTALES MINERALES gara EVOLUCIÓN VEGETAL jijjiirama konkolaataa Protoplasmáticos keessatti fiduu.

Seeninsi ELEMENTALES VEGETALES gara EVOLUCIÓN ANIMAL irrationaalis ta’e keessa jijjiirama QAAMA PROTOPLASMÁTICOS JI’AA haarawa akka fidu godhe.

PROTOPLASMAS yeroo hundumaa jijjiiramootaaf harka kennu akkasumas seeninsi ELEMENTALES ANIMALES gara matriksi sanyii ANIMAL SAMMUU ta’e qaama JI’AA kana bakka har’a jiru akka qabaatan godhe.

Uumamni ANIMAL SAMMUU dogoggoraan NAMNI jedhamee waamamu, akkuma argamutti haalli isa amma keessa jiraatu barbaada.

EVOLUCIÓN QAAMA PROTOPLASMAS hundinuu maashinoota sammuu kana uumuu irratti xiyyeeffata.

Maashiniin sammuu humna humnoota kosmikii bakka daangaa hin qabneeti argachuuf humna qaba osoo hin beekin jijjiiruu sana booda immoo haalota duraa lafaaf ofumaan dabarsuuf.

Ilmaan namaa guutummaatti qaama uumamaa ti, qaama barbaachisaa orgaaniizimiin pilaaneetii LAFAAF.

Yeroo seeliin qaama jireenyaa sana irraa, jechuunis yeroo dhimmi kamuu baay’ee hamaa yookiin guutuummaatti yeroo isaa jireenya dhibbaafi saddeet guutee utuu firii hin kennin, gara INVOLUCIÓN addunyaa IJAARAA keessa gadi siquuf DHALACHUU dhiisa.

Namni seera balaa INVOLUCIÓN PROTOPLASMÁTICA keessaa bahuu barbaadu, humnoota ISUPER-ESFUERZOS dhaan QAAMA ADUU ofumaan UUMUU qaba.

Qabiyyee uumamaa hundumaa keessatti, keemikaala hundumaa keessatti, firii hundumaa keessatti, gosti HAYIDROOJINII isaaf wal simu jira akkasumas HAYIDROOJINIIN SAALAA SI-12 dha.

IBSI, FOHAT gadameessa SANGAA QULQULLUU miilla shan qabu hormoomsa, garuu HAYIDROOJINII SAALAA SI-12 qofaan QAAMNI ADUU ni uumama, ni caala.

Faarfannaa ulfaatina muuziqaa torba keessatti adeemsi baayooloojii fi fiiziyooloojii hundi kan dhugaa ta’an bu’aan isaa isa jalqabaa ELIXIIR dinqisiisaa SEMEN jedhamu dha.

Adeemsi erga nyaanni afaan keessa seenuu fi barreeffama DO irraa jalqaba akkasumas barreeffamoota RE-MI-FA-SOL-LA wajjin itti fufa, yeroo SI MUZIIQAALIIS ta’u ELIXIIR ADDAA SEMEN jedhamu qophaa’ee jira.

HAYIDROOJINIIN SAALAA SEMEN keessa kuufamee argama akkasumas gara oktaava lama ol aanaa DO-RE-MI-FA-SOL-LA-SI dabarsuu dandeenya, dhiibbaa addaa dhaan.

Dhiibbaan addaa kun SAALA irraa ukkaamsuu MAITHUNA ti. Oktaavii muuziqaa lammaffaan HAYIDROOJINII SAALAA SI-12 haala ajaa’ibsiisaa fi dinqisiisaa QAAMA SAMII ASTIRAAL keessatti ni caala.

Dhiibbaan MAITHUNA lammaffaan HAYIDROOJINII SAALAA SI-12 gara oktaava sadaffaa ol aanaa DO-RE-MI-FA-SOL-LA-SI akka dabarsu godha.

OKTAAVIIN MUZIIQAA SADAFFAAN caalmaa HAYIDROOJINII SAALAA SI-12 ni argamsiisa, haala ajaa’ibsiisaa QAAMA SAMMUU SEERUMMAA irraa.

Dhiibbaan sadaffaan HAYIDROOJINII SAALAA SI-12 gara oktaava afraffaa muuziqaa DO-RE-MI-FA-SOL-LA-SI dabarsa.

OKTAAVIIN MUZIIQAA AFRAFFAAN caalmaa HAYIDROOJINII SAALAA ni argamsiisa, haala QAAMA FEDHAA SAMMUU, yookiin qaama CAUSAL keessatti.

Namni QAAMA AFUR beekamaa ta’an fayizikaalaa, Astiraala, Sammuu fi Causaal, qabu, akkasumas HUMNA QAAMAN guddifachuuf itti gaafatamummaaf of kenna GARA NAMA DHUGAA, NAMA ADUUtti jijjiiramuuf.

Sirnaan HUMNI hin DHALATU akkasumas hin DU’U yookiin deebi’ee hin argamuu, garuu yeroo QAAMA ADUU qabnu, GUDDIFANNAA hojjenna akkasumas dhugumaan HUMNA ta’uutti daballa.

Nama beekuuf, jechi humna ni kenna, eenyuyyuu hin labsin, garuu nama HUMNA QAAMAN guddifate qofa.

Barattoota Ginostikoota baay’eetu jira maaliif qaama VITAL hin caqasnuu akkasumas maaliif konkolaataa afur qofa lakkoofnu qaama VITAL dhabamsiisnee; deebiin gaaffii kanaaf qaamni VITAL qooda ol aanaa QAAMA FAYIZIKAALAA qofa waan ta’eef dha.

JALQABA SADAFFAA IBIDDAA ASTIRAAL SAMII ni dhalata; JALQABA AFRAFFAA IBIDDAA SAMMUUN SAMII ni dhalata, JALQABA SHANAFFAA ibiddaa, QAAMNI CAUSAL, yookiin QAAMNI FEDHAA SAMMUU ni DHALATA.

JALQABSIISNI SHANAN kan SIRNA DHOKSAA GUDDAA QAAMA ADUU hojjachuu qofaaf.

GINOSTIICIZMII fi ESOTERISMO keessatti QAAMA ADUU hojjachuufi HUMNA QAAMAN guddifachuun Dhaloota Lammaffaa jechuudhaan hiika kennamaaf.

QAAMNI ADUU gadameessa PRAKRITI keessa guddifama. HUMNI humnaaf gaarummaan LOGOOSII SADAFFAA irraa ulfaa’a, GADAMEESSA PRAKRITI keessa.

Isheen durbummaadhaan kan hin heerumin jalqaba godhaatii, yeroo godhatee fi godhatee booda. Barsiisaan LOGIA DIIMAA hundinuu ilmaa DURBOOMTUU WAANTOOTA hin qabnee dha.

Namni Dhaloota Lammaffaa argate NOVENA ESFERA(SAALA) keessaa ba’a.

Namni Dhaloota Lammaffaa argate guutummaatti qunnamtii saalaa deebi’ee raawwachuu irraa dhorkama akkasumas dhorkaan kun bara baraaf.

Namni Dhaloota Lammaffaa argate gara mana amantaa dhoksaatti seenu; gara mana amantaa si’a lama DHALATTOOTAA.

ANIMAL SAMMUUN idilee fi wal simu NAMAA akka ta’etti amana, garuu dhugumaan dogoggoraa dha, sababnisaas si’a lama dhalattootni qofa, NAMOOTA DHUGAA dha.

DAMA-ADEPTO LOGIA DIIMAA, nuti beekna, isheen QAAMA ISHEE ADUU HOJJETE waggaa KURNAN hojii cimaa garmalee hojjeteetiin NOVENA ESFERA; DAMA sun ergamoota, Arkaangeloota, Seraafimoota, fi kkf wajjin jiraata.

Ciminaan garmalee hojjechuun NOVENA ESFERA keessatti of gadi hin dhiisin, hojiin hojjeta QAAMA ADUU HOJJACHUU Waggaa KURNAN yookiin DIIGDAMA baay’ee baay’ee xiqqoo keessatti.

SANYIIN JI’AA saayinsii SANGAA QULQULLUU du’aan jibba akkasumas fudhachuu dura himoota qoraattotaafi qajeeltotaatiin sababaafi bakka itti baqatan barbaaduu filatu.

BONZOO fi DUGPAS kan qadaada diimaa qabu, namoota sihrii gurraachaa, TANTRISMO GURRAACHA hojjetu, semen dhangalaasu yeroo MAITHUNA, akka kanaan qaama sodaachisaa KUNDARTIGUADOR dammaqsuufi guddifachu.

QAAMNI KUNDARTIGUADOR bofa qoraataa EDEN, ibidda qulqulluu gadi gadiitti aggaamame, gateettii SEEXANAA kan hidda isaa COXIS keessa jiru ta’uu beekuun ariifachiisaa dha.

QAAMNI KUNDARTIGUADOR QAAMA JI’AA fi EGO jabeessa.

Warreen Dhaloota Lammaffaa jireenya fuulduraaf tursiisuudhaan jiraatan, carraa dhabuudhaan jireenya Dhibbaafi saddeetii hin mo’ani, gara Addunyaa IJAARAA seenu, achitti boo’ichaa fi ilkaan ciniinnachuu qofa dhaga’ama.

Di’oogenes ibsaa isaa wajjin NAMA hunda ATEENAS keessaa barbaadee hin argine. SI’A LAMA DHALATTOOTA, NAMOTAA DHUGAA ibsaa Di’oogenesittiin barbaaduun barbaachisaa dha, argamuuf baay’ee rakkisaa dha.

Barattoota SEUUDO-OCULTISTAS fi SEUUDO-ESOTERISTAS baay’eetu karaa sana irra deemu OF-DHUGAATTI DHUFUU barbaadaniiru, garuu akka JI’AA ta’anitti, yeroo saayinsii NOVENA ESFERA kana beekan, ni na’u, nu abaaru, arrabsoo isaanii hunda nutti gatu yeroo ESDRAS keessa yoo jiraanne SANGAA QULQULLUU aarsaa ni dhiheessu jechuudhaan: “DHIIGNI ISAANII NU IRRATTI AKKASUMAS ILMAAN KEENYA IRRATTI HAAF UU.”

Karaan gara abiisootitti geessu fedhii gaariitiin dhagaa itti kaa’ame. Gara abiisootitti warreen hamaa qofa hin seenne; fakkeenya muka harbuu dhalaa hin qabne yaadanna. Muki FIRII hin kennine, muramee ibiddatti gatama.

ADDUNYAA-IJAARAA keessa barattoota DINAQA SEUUDO-OCULTISMO fi SEUUDO-ESOTERISMO jiraatu.

ESCROPIO mallattoo baay’ee nama hawatu dha, summiin ESCORPIÓN diinota MAITHUNA du’aan madeessa, QULQULLUUMMAAN arrabsitoota kan SAALA jibban, warreen LOGOOSII SADAFFAA irratti BLASFEMAN, warreen hamaa FOORNIKAAROTA, warreen dadhaboo INFIRSAALOTA, homoseekshuwaalota, warreen harkaatiin bishaan dhangalaasan, fi kkf.

ESCROPIO qaama saalaa bulcha. ESCROPIO mana MAARTEE dha, pilaaneetii waraanaa akkasumas saala keessatti hidda BATTAALEE GUDDAA jidduu Siharoota DIIMAA fi GURRAACHAA, jidduu humnoota SAMII fi JI’AAtti argama.

SANYIIN JI’AA du’aan waan MAITHUNA (SIRNA DHOKSAA SAALAA) TANTRISMO DIIMAA, SANGAA QULQULLUU, fi kkf irraa argamu hundumaa jibba.

Dhalattootni ESCROPIO fornicación baay’ee sodaachisaa keessa gadi bu’uu danda’u yookiin guutummaatti ni haaromsiisu.

Gocha keessatti dhalattootni ESCROPIO walakkaa jalqaba jireenyaa keessatti baay’ee akka dhiphatan mirkaneessuu dandeenyeera akkasumas jaalala garmalee hadheessu qabu, garuu walakkaa lammaffaa jireenyaa keessatti hundi ni jijjiirama, carraan isaaniif, garmalee fooyya’a.

Dhalattootni ESCROPIO dheekkamsaa fi haaloo qabachuuf haala tokko qabu, nama tokko dhiifama gochuun isaan rakkisa.

Dubartoonni ESCROPIO yeroo hundumaa abbaa manaa dhabuufi yeroo baay’ee rakkina dinagdee keessa dabruu yeroo kutaa jalqaba jireenya isaanii keessa jiru balaa keessa jiru.

Dhiirootni ESCROPIO yeroo baay’ee hiyyuummaa keessa darbuu yeroo kutaa jalqaba jireenya isaanii, garuu muuxannoo isaanii sababaaf, walakkaa lammaffaa jiraachuu isaanii ni fooyyessu.

Dhalattootni ESCROPIO namoota humna qabanii dha, warreen kaka’umsaa, qoratamoo, iftooftota, humna qabeeyyii.

Dhalattootni ESCROPIO, AKKA MICHUU, michuu DHUGAA dha, warreen dhugaa dubbatanii, amanamoota, michoomummaaf of aarsuu kan danda’anii, garuu akka diinotaatti, baay’ee sodaachisoo, haaloo qabatoo, balaa qabeeyyii.

Dhagaan ESCROPIO MAAGNETII dha, dhagaan TUFAA dha.

Hojiin ESCROPIO MAITHUNA dha akkasumas kun yeroo ESCROPIO qofa keessa utuu hin taane yeroo hunda, haala itti fufiinsa qabu, hamma Dhaloota Lammaffaa argatutti.

Haa ta’u malee, halkan tokkotti si’a lama walitti aansee gonkumaa raawwachuu akka hin qabne gorsuuf jira. Hojjechuun guyyaatti si’a tokko qofa hayyamamaadha.

Akkasumas gonkumaa hiriyaa abbaa manaa MAITHUNA raawwachuuf dirqisiisuu akka hin qabne beekuun ariifachiisaa dha yeroo dhukkubsattetti yookiin yeroo dhiigni laguu dhufetti, yookiin haala ulfaa’uu keessa, sababnisaas yakka waan ta’eef.

Dubartiin uumama tokko deessee, MAITHUNA raawwachuu kan dandeessu erga deessee guyyaa afurtama booda qofa.

MAITHUNA sanyii horuu hin dhowwu, sababnisaas sanyiin gonkumaa semen dhangala’uu malee gara gadameessa keessa ni darba. Walitti makamuu baay’een qabiyyee daangaa hin qabnee ajaa’ibsiisaa dha.

Barattoota saayinsii sihrii baay’eetu jira sababa kufaatii isaaniitiif komatan, sababa dhangala’aa semen miidhaan itti dhaqqabuutiif, sababa dhangala’aa semen dhowwu dadhabuutiif. Barattoota kanaaf hojii xiqqaa daqiiqaa shan gaafa Jimaataa torban torbaniin akka hojjetan ni gorsina yoo haalli baay’ee hamaa ta’e, yookiin hojii xiqqaa daqiiqaa shan guyyaatti, yoo haalli baay’ee hamaa hin taane.

Hojiiwwan xixinnoo daqiiqaa